Politiikka

ROSO toimii tasa-arvoisen, avoimen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja kestävälle kehitykselle perustuvan yhteiskunnan puolesta. Arvoja ovat mm. vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. 

Ote säännöistä: 
Tavoitteena on rakentaa demokraattisen sosialismin yhteiskuntaa,
jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun
ja jossa jokainen voi elää joutumatta alistetuksi ja alistamatta muita. 

Rosolaisten kirjoituksia:
Elina Saario

Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka?

Laiska ja saamaton – työtön työyhteiskunnassa

Eveliina Heinäluoma

Aloitteellisuus koulutuksen uudistamisesta takaisin sosialidemokraattiseen liikkeeseen!

Ilarin Nikulan ja Maria-Riitan yhteiskirjoitus

Se vaan on parempaa julkisesti

Maria-Riitta Mällisen (os. Järvelä) blogi

----------------------------------------------------------------

ROSOn tekemiä aloitteita valtakunnallisille liitoille:

SONK 2012

1. Työnantajakin hyötyy kouluttaessaan työntekijäänsä.

Vuoden 2011 syksyllä työmarkkinajärjestöjen sopimassa raamisopimuksessa kirjattiin työntekijöille oikeus kolmeen koulutuspäivään vuodessa. Koulutusoikeuskysymys on ollut raamisopimuksen jälkeen kiistana eivätkä työnantaja- ja työntekijäpuolet ole päässeet sopuun koulutuksen toteuttamisesta. Työnantajapuoli on toistuvasti hylännyt esityksiä koulutusoikeuden sisällöstä.

Työntekijän koulutusoikeudesta versonut riita kertoo synkän kuvan työnantajajärjestöistä. Sen sijaan, että työnantajat tarjoutuisivat omalta osaltaan täydentämään työntekijänsä osaamista, he vesittävät lyhytnäköisellä toiminnallaan paitsi omaa työpaikkaansa hyödyttävän, mutta myös laajemmalti yhteiskuntaan lisäarvoa tuovan osaamisen kehittämisen.

Esitys: ROSO esittää, että SONK käy vuoden 2013 aikana sisäistä keskustelua työelämässä tapahtuvasta kouluttautumisesta ja tuo julkisessa keskustelussa omaa näkemystään esiin osaamisen kehittämisen tärkeydestä työelämässä.

2.  Joustavuutta tutkintorakenteisiin ja opiskelijoiden toimeentuloon

Työurakeskustelussa työurien pidentämistä vaaditaan alku- ja loppupäästä. Lähinnä nuoria koskien on vaadittu, että peruskoulun ja toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin hakeuduttaisiin entistä nopeammin ja myös valmistuttaisiin nopeammin. Opiskelijoille onkin tarjottu kannustimia, mutta ennen kaikkea keppiä tiukentuneiden suoritusvaatimusten ja opintoaikojen rajausten muodossa.

Tunnustettu tosiasia on, että toimeentulon järjestäminen on suurin opintoja hidastava tekijä. Moni opiskelija täydentää riittämätöntä opintotukea tekemällä töitä, mikä pidentää opintoaikoja. Toisaalta työkokemus on lähes välttämätöntä tämän päivän työelämässä; ilman työkokemusta vastavalmistuneella ei ole relevanssia työmarkkinoilla.

Tämän päivän opiskelija elääkin jakomielitautisten vaatimusten keskellä: toisaalta putkitutkinnosta pitäisi valmistua nopeasti, mutta samaan aikaan pitäisi pystyä hankkimaan työelämävalmiuksia valmistumisen jälkeiseen elämään.

Opiskelijan sosiaaliturvaan on turhaan vaadittu huomattavia parannuksia, tunnetuimpina ikuisuuskeskusteluina ovat opintotuen tason korottaminen ja tulorajojen nostaminen. Näistä ensimmäistä ei ole näköpiirissä etenkään tämänhetkisessä taloustilanteessa, toinen taas ei ratkaise mitään, vaan lisää eriarvoisuutta.

Ikuisuuskeskustelun sijaan huomio pitää kiinnittää tutkintorakenteisiin siten, että opiskelun ohella olisi mahdollista hankkia työkokemusta omalta alalta. Tutkintorakenteita ja opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa kaksiportaiseksi siten, että niin halutessaan voi opiskella tiukan aikataulun mukaisesti, riittävän suuren opintotuen turvin ja matalammilla tulorajoilla. Toisaalta opiskelun ohella tehtävä oman alan työ pitäisi mahdollistaa ja tällöin tutkintoaika tulisi olla pitempi, tulorajat suuremmat, mutta vastaavasti opintotuki pienempi.

Esitys: ROSO vaatii SONKia nostamaan työuria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkintorakenteet ja opiskelunaikaisen työnteon kaksoisroolin, sekä edistämään nuorten ja opiskelijoiden asemaa yhteiskunnallisten vaatimusten ristipaineessa.

3. SONK:n otettava voimakkaasti kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta

Viime aikoina on julkisessa keskustelussa esitetty paljon näkemyksiä maksullisen koulutuksen puolesta. Näitä maksutonta koulutusta kritisoivia näkemyksiä on esitetty etenkin poliittisesta oikeistosta ja elinkeinoelämän suunnasta. Yksittäiset huutelijat, kuten Björn Wahlroos, eivät ole niinkään huolestuttava ilmiö kuin laajamittainen yhteiskunnallinen painostus. Esimerkiksi Unifissa kanta maksuttoman koulutuksen suhteen on kuuleman mukaan jo rakoillut voimakkaasta yhteiskunnallisesta painostuksesta johtuen. Kehityskulku on huolestuttava, sillä maksutonta koulutusta voidaan syystä pitää koulutuksellisen tasa-arvon perimmäisenä kulmakivenä. SONK:n tuleekin olla maksutonta koulutusta koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa aloitteellinen ja ennakoiva, eikä pelkästään tyytyä reagoimaan muiden ulostuloihin.

Esitys: ROSO vaatii, että SONK ottaa aktiivisesti kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta, ja pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua maksuttoman koulutuksen, ja sen suoman koulutuksellisen tasa-arvon tärkeydestä.

4. Globaali kiinnostus arktisiin alueisiin tapahtuu tässä ja nyt

Globaali kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut ja jatkaa kasvamistaan esimerkiksi pohjoisten meriväylien avautumisessa piilevän potentiaalin vuoksi. Kiinnostus arktisiin alueisiin ei rajoitu ainoastaan siellä konkreettisesti sijaitseviin maihin ja alueisiin, vaan esimerkiksi myös Kiina on ilmaissut selkeän kiinnostuksensa arktisia alueita kohtaan.

Onkin huomattava, että siinä missä kylmän sodan aikana idän ja lännen väliset jännitteet ja arktisiin alueisiin liittyvä biopolitiikka asettivat uhkatekijöitä, liittyvät tämän päivän uhkat luonnonvarapoliittisiin riskitekijöihin, sekä etenkin hillitsemättömänä ilmastonmuutokseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työryhmän koostamassa Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelmassa visioidaan paljon, miten Itä- ja Pohjois-Suomesta tulee koko maan veturi. Ohjelmassa on paljon hyvää ja vanhojen teesien toistamisen ohella myös uusia avauksia.

Esitys: ROSO esittää, että SONK ottaa omalta osaltaan kantaa Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman näkemyksiin, ja edistää Itä- ja Pohjois-Suomen kestävää kehittämistä. Samoin, ROSO esittää, että SONK ottaa osaa arktisen alueen kehityksestä ja kehittämisestä käytävään keskusteluun.

5.  Luontoarvoja ei saa uhrata kaivannaisteollisuuden alttarille

Erityisesti Pohjois-Suomessa on meneillään valtaisa kaivannaisteollisuuden noste. Metallien maailmanmarkkinahintojen nousun, ja toisaalta kehittyvien kaivos- ja jalostusteknologioiden ansiosta aikaisemmin ehkä kannattamattomina pidetyt metalliesiintymät ovat nyt suuressa arvossa.

Niin globaalissa kuin valtakunnallisessakin luonnonvarapoliittisessa nosteessa on kuitenkin pidettävä huolta, ettei sorruta sellaiseen ajatteluun, jossa merkitsee vain kategorisesti tietyt, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden näkökulmat. Tällaisesta huolestuttavasta ajattelutavasta on viitteitä esimerkiksi vasta julkaistussa PTT:n selvityksessä, jonka mukaan tarkasteltujen kaivosten tuottamat taloudelliset hyödyt koko elinkaarensa ajalta ovat noin viisinkertaiset arvotettuihin ympäristöhaittoihin verrattuna.

Ei voi olla niin, että Suomessa ajatellaan edelleen uppiniskaisesti siten, että metsän arvo nähdään vain tukkipuun hintana, tai maaperän arvo siellä esiintyvien mineraalien maailmanmarkkina-arvona. Tämän päivän jälkiteolliselle yhteiskunnalle on ominaista, että teollisuus ja elinkeinotoiminta eivät enää välttämättä nojaa perinteisiin käsityksiin ja arvon mittaamiseen. Esimerkiksi metsän arvo voidaan nähdä myös kansanterveydellisestä näkökulmasta, sillä tutkitusti luonnon virkistyskäytöllä on voimaannuttavia ja tervehdyttäviä vaikutuksia. Toisaalta esimerkiksi Suomen tunnetuimpiin matkailupitäjiin kuuluvassa Kuusamossa on kaivannaisteollisuuden suunnitelmista virinnyt huoli niiden vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

Esitys: ROSO esittää, että SONK argumentoi kestävän luonnonvarapolitiikan puolesta, ja ottaa aktiivisesti kantaa kaivoshankkeiden ympäristölle ja muille elinkeinoille aiheuttamiin uhkiin. 

6. Uskonnollisuus ja uskonnottomuus tasavertaisiksi SONK:ssa

Sosialidemokraattinen liike työskentelee työnteon ja työväen valistuksen ja sivistyksen edistämisen ilmapiirissä. Kirkko ja uskonto koetaan helposti osaksi hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, jonka ikeestä työväki on vapautettava. Tällaisessa ilmapiirissä suvaitsevaisuus erilaisia elämänkatsomuksia kohtaan hukkuu herkästi vastustuksen alle. Kirkon vastustamisessa olisi kuitenkin järkevää ottaa huomioon sen yhteiskunnallinen rooli ja toisaalta uskontojen tai elämänkatsomusten merkitys SONK:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Uskonnolliset vakaumukset ovat kulttuuria rikastuttava tekijä siinä missä uskonnottomuuskin, ja uskonnollisten vakaumusten tulee voida näkyä siellä missä poliittistenkin.

Esitys: ROSO vaatii, että SONK ottaa kannanotoissaan ja päätöksenteossaan huomioon uskontojen ja uskonnottomuuden todellisen tasavertaisuuden.

7. Aloitteiden seuranta-aloite

SONK:n liittokokoukseen tuodaan vuosittain paljon aloitteita laajalla skaalalla. Usein aloitteet ovat varsin spesifejä, tiettyihin keskusteluihin ja ilmiöihin kantaa ottavia, ja siten niistä kannan muodostaminen vaatii paitsi liittohallitukselta, myös liittokokousedustajilta asioiden tuntemusta ja tarvittaessa perehtymistä.

Kukaan ei kuitenkaan ole seppä vieraalla maalla, ja siten liittokokouksissa käydään ajoittain kiivastakin keskustelua jonkin asian puolesta tai vastaan. Muutamien liittokokousedustajien debatoidessa on muiden roolina muodostaa oma näkemyksensä nähdyn ja kuullun, sekä mahdollisesti aikaisempien tiedonjyvästen perusteella.

Etenkin hyväksyessään jonkin yksittäisen aloitteen, liittokokouksen ja toisaalta liittohallituksen olisi siis hyvä tietää, mihin he mahdollisesti sitoutuvat tai mitä lupautuvat tekemään. Toisinaan aloitteet ovat niin yleismaailmallisia etenkin vaatimusosioltaan, että liittohallituksen voi olla vaikea tehdä mitään konkreettista aloitteen edistämiseksi. Ratkaisuna tähän on tietysti osaltaan, että aloitteet kirjattaisiin mahdollisimman selkeään ja konkreettiseen muotoon. Toisaalta olisi hyvä olla olemassa jonkinlainen seurantajärjestelmä aloitteiden toteutumisesta.

Esitys: ROSO esittää, että SONK raportoi osastoille parhaaksi katsomallaan tavalla ja aikajänteellä aloitteiden edistämiseksi tehdystä työstä. Tämä kuitenkin vähintään niin, että raportointi osastoille tapahtuisi hallituskauden puolivälissä ja jälleen kauden lopussa.

Demarinuoret 2012 (Pohjois-Suomen Demarinuorten kautta)

10. Työurakeskustelussa katse tutkintorakenteisiin

Pohjois-Suomen Demarinuoret PSDN ry

Työurakeskustelussa työurien pidentämistä vaaditaan alku- ja loppupäästä. Lähinnä nuoria koskien on vaadittu, että peruskoulun ja toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin hakeuduttaisiin entistä nopeammin ja myös valmistuttaisiin nopeammin. Opiskelijoille onkin tarjottu kannustimia, mutta ennen kaikkea keppiä tiukentuneiden suoritusvaatimusten ja opintoaikojen rajausten muodossa.

Tunnustettu tosiasia on, että toimeentulon järjestäminen on suurin opintoja hidastava tekijä. Moni opiskelija täydentää riittämätöntä opintotukea tekemällä töitä, mikä pidentää opintoaikoja. Toisaalta työkokemus on lähes välttämätöntä tämän päivän työelämässä; ilman työkokemusta vastavalmistuneella ei ole relevanssia työmarkkinoilla.

Tämän päivän opiskelija elääkin jakomielitautisten vaatimusten keskellä: toisaalta putkitutkinnosta pitäisi valmistua nopeasti, mutta samaan aikaan pitäisi pystyä hankkimaan työelämävalmiuksia valmistumisen jälkeiseen elämään.

Opiskelijan sosiaaliturvaan on turhaan vaadittu huomattavia parannuksia, tunnetuimpina ikuisuuskeskusteluina ovat opintotuen tason korottaminen ja tulorajojen nostaminen. Näistä ensimmäistä ei ole näköpiirissä etenkään tämänhetkisessä taloustilanteessa, toinen taas ei ratkaise mitään, vaan lisää eriarvoisuutta.

Ikuisuuskeskustelun sijaan huomio pitää kiinnittää tutkintorakenteisiin siten, että opiskelun ohella olisi mahdollista hankkia työkokemusta omalta alalta. Tutkintorakenteita ja opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa kaksiportaiseksi siten, että niin halutessaan voi opiskella tiukan aikataulun mukaisesti, riittävän suuren opintotuen turvin ja matalammilla tulorajoilla. Toisaalta opiskelun ohella tehtävä oman alan työ pitäisi mahdollistaa ja tällöin tutkintoaika tulisi olla pitempi, tulorajat suuremmat, mutta vastaavasti opintotuki pienempi.

Työurien pidentämiseen alkupäästä pitää saada uusia avauksia. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n nostamaan työuria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkintorakenteet ja opiskelunaikaisen työnteon kaksoisroolin, sekä edistämään nuorten ja opiskelijoiden asemaa yhteiskunnallisten vaatimusten ristipaineessa.

12. Romanien asemaa parannettava

Pohjois-Suomen Demarinuoret PSDN ry

Romanit ovat maailmanlaajuisesti syrjityin vähemmistö. Romanien asema ei Suomessakaan ole kehuttava. Romanikulttuuriin ja romaneihin suhtaudutaan väheksyen ja syrjivällä asenteella. Romanihaasteeseen ei vieläkään ole pystytty tarttumaan oikeudenmukaisella ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Vähemmistön kehittämistoimet ovat olleet lähinnä suomalaistavia rakenteita - yksioikoisesti kannustamalla työntekoon ja koulutukseen, mistä puuttuu kulttuurin todellinen arvostaminen ja jatkuvuus. Romanien aseman kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää monipuolista ja luovaa otetta. 

Suomen on oltava yhteiskunta, jossa vallitsee keskinäinen ymmärrys toisiaan kohtaan, taustasta riippumatta. Moniarvoisuus on demokraattisen yhteiskunnan elinehto. Monikulttuurisuus ja erilaisuus ovat yhteiskunnan rikkaus.

Monikulttuurisuus ja erilaisuus ovat yhteiskunnan rikkaus. Yleisen tietämyksen ja todenpäisen tiedon lisääminen romaneista ja heidän kulttuuristaan on tärkeää.

Romanien aseman parantaminen edellyttää ongelmaan tarttumista ja aitoa halua kehittää heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskuntaan. Valtaväestön kielteiseen suhtautumiseen ja asenteeseen on puututtava. Tietouden lisäämistä romaneista ja heidän kulttuuristaan on lisättävä. Romanien koulutuspohjaa ja työllisyyttä on parannettava. Kielen asemaa on kehitettävä ja siihen on varattava riittävästi resursseja.

Hyväksyessään aloitteen liittokokous velvoittaa Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n kehittämään ja parantamaan romanien asemaa kulttuurisesti kestävällä tavalla sekä nostamaan asian yhteiskunnalliseen keskusteluun.