Koulutuksen ja osaamisen merkitykset korostuvat nykyisessä
maailmassa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto on yhä enemmän välttämättömyys
työpaikan löytymisen kannalta. Työelämä on muuttunut epävarmemmaksi. Tutkinto
tuo haltijalleen vaihteleviin suhdanteisiin vakautta, vaikka ei automaattisesti
aina lomautuksilta tai irtisanomilta säästäkään.
Koulutus- ja sivistysaate ovat aina olleet
sosialidemokraattisen ajattelun ytimessä. Olemme olleet luomassa Suomeen
peruskoululaitosta ja kaikille tasa-arvoisia lähtökohtia kouluttautua taustasta
huolimatta. Demariopiskelijoiden parissa keskustelu on aina ollut avointa ja
tulevaisuutta luotaavaa. Joskus on saatettu vääntää enemmän aatteen
teoreettisesta lähtökohdasta ja toisinaan keskitytty maailman pelastamiseen
ihmisoikeuksia puolustamalla. Tuntuu kuitenkin, että olemme
sosialidemokraattisessa opiskelijaliikkeessä unohtaneet hetkeksi sen
keskeisimmän tehtävämme eli koulutuksen vaalimisen ja koulutusjärjestelmää
koskevan sosialidemokraattisen näkemyksen kehittämisen.
Koulutus on pysynyt keskusteluissa, mutta näkemysten
herätteleminen ja kehittäminen on jäänyt sivualalle. Ehkä sen takia, että
huomiomme on suuntautunut muihin ajankohtaisiin ongelmiin. Tämä on kuitenkin
johtanut siihen, että toimintamme on ollut enemmänkin reagoivaa kuin
proaktiivista.
Mikään ei ole kuitenkaan pysyvää ja niin on koulutuksenkin
tapauksessa. Ympäristö on muuttunut siinä ajassa, kun olemme suunnanneet huomiomme
pois koulutusjärjestelmästä. Olemme antaneet tämän yhden aatteemme
keskeisimmistä sisällöistä kehittyä ilman, että olemme itse olleet mukana sitä
kehittämässä, puhumattakaan siitä, että olisimme itse olleet antamassa
kehitykselle suunnan.
Mielestäni keskustelua pitäisi SONKissa käydä siitä turvaako
nykyinen koulutusjärjestelmä tasa-arvon toteutumisen? Moni jättää toisen asteen
koulutuksen kesken. Tähän ongelmaan puuttuminen vaatisi nuorisotakuun laajuista
puuttumista. Kuinka pitkälle Pisa-tutkimukset kantavat? Mitä tilalle, kun peruskoulumme
oppimistulokset jäävät muista jälkeen? Miten turvaamme opettajien jaksamisen,
ettei käy niin kuin terveyskeskuslääkäreille?
SONKin pitää pystyä kyseenalaistamaan ja tuomaan vahvoja
arvolähtöisiä näkemyksiä esiin. Onko korkeakoulututkinto aidosti kaikkien
saavutettavissa vai ovatko valmennuskurssit ja avoimessa yliopistossa opiskelu
luoneet korkeakoulutukseen hakeutuville maksullisen väliportaan?
Myös globaali maailma
ja rajojen häviäminen asettaa suomalaiselle koulutuspolitiikalle haasteita.
Maksuton korkeakoulutuksemme kyseenalaistetaan, oppimistuloksiamme verrataan
muiden maiden kanssa, EU:ssa tehdyt päätökset vievät koulutuspolitiikkaamme
yhteen suuntaan ja korkeasti koulutettujen osaajien siirtyminen korkeampien palkkojen
perässä ulkomaille haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Työelämän muuttuminen
asettaa omalta osaltaan haasteita koulutukselle. Miten meidän tulisi uudistaa
koulutusjärjestelmäämme, jotta se vastaisi työelämän tarpeita?
Mielestäni nämä asiat ovat sellaisia, joita
sosialidemokraattisen opiskelijaliikkeen pitää pohtia tulevina vuosina.
Demariopiskelijoiden pitää olla vaikuttamassa siihen, että koulutuksemme
säilyttää jatkossa sen tunnusmaisimmat piirteet tasa-arvosta, vapaudesta ja
sivistyksestä.
- Eveliina Heinäluoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti